Viisi mielenkiintoisinta alustaa videoille 2021
Kolme tärkeintä kysymystä ennen minkään videotuotannon tekemistä on:
Kenelle video on tarkoitettu?
Mitä videolla halutaan saada aikaiseksi?
Miten ja missä video on tarkoitus julkaista?
Kaksi ensimmäistä kysymystä saattaa toisinaan herättää huvittuneisuutta niiden ollessa ensisilmäyksellä helppoja kyssäreitä. Olipa vastaukset näihin kysymyksiin helppoja tai ei, on aina tärkeää osata selkeästi osoittaa sormella, että mikä on se tietty yleisö, mille tämä nimenomainen video on suunnattu. Toisaalta vähintään yhtä tärkeää ellei jopa tärkeämpää on osata sanallistaa yhteen virkkeeseen, että kun tämä toivotun ryhmän edustaja videoon lopulta törmää, mitä toivomme että hän tekee tai ajattelee tai tuntee videon katsottuaan.
Kun näihin kahteen kysymykseen on löydetty vastaukset, voimme alkaa sumplimaan, että miten ja missä video tulisi julkaista jotta oikea kohderyhmä tavoitettaisiin juuri videon viestin kannalta oikealla tavalla ja oikealla hetkellä. Tänään haluaisinkin paneutua nimenomaan tähän kolmanteen kysymykseen: Miten ja missä video kannattaisi julkaista? Ennen kun sukellan asiassa syvemmälle on kuitenkin hyvä mainita että kaikkien näiden kolmen kysymyksen vastaamisessa me olemme apunanne. Olipa viestinnällinen tarve millainen hyvänsä, me olemme kaverina sparraamassa muun muassa näitä asioita – joskin mainitun mukaisesti vastaukset ovat toisinaan sangen selkeitä ja vastaukset kaikkiin kolmeen kysymykseen saatetaan saada jo ensimmäisen puhelun aikana.
Missä ne videot asuu?
Yritysten viisi yleisintä alustaa videioiden käyttöön on
Sanomattakin on selvää, että muitakin julkaisualustoja on olemassa (Snapchat, TikTok, Twitter…). Keskitymme edellä mainittuihin viiteen alustaan sillä ne ovat ne selkeästi isoimmat organisaatio- ja yritysmaailman viestinnässä, ja suomalaisille muutoinkin tutut alustat.
Nämä viisi alustaa ovat siis kukin palveluja, jonne videotiedoston voi ladata ja jonka kautta video voidaan saattaa muiden nähtäväksi. Nokkelimmat saattaisivat tässä vaiheessa kysyä miksi ne ihan omat verkkosivut eivät ole tässä mainittuna ja vastaus on selvä: Yleisesti ottaen verkkosivuilla näkyvät videot sijaitsevat itse asiassa esimerkiksi YouTubessa – ja ne on linkitetty sieltä näkymään verkkosivuilla.
Vaikka Facebook ja YouTube on varmasti kaikille tuttuja, on niiden käyttö esimerkiksi markkinoinnillisessa mielessä toisistaan poikkeavaa, ja vielä suurempaa eroavaisuutta saadaan kun tutkitaan miten videota hyödynnetään Instagramissa. Käydään seuraavaksi tiivistetty somealustojen 101 videomuotoisen viestinnän ja markkinoinnin näkövinkkelistä.
YouTube
Googlen omistama YouTube on se kaikille tuttu ja turvallinen nettisivu mistä löytyy niin kissavideot kuin leijonanosa kaikista muistakin videoista. YouTube on oivallinen jakelualusta juuri sen monimuotoisen rakenteen kautta: Videoita voidaan julkaista YouTubessa, eli esimerkiksi yrityksen omalla YouTube-kanavalla, niitä voidaan linkittää sieltä eri yhteyksiin niin verkkosivuille upotettuina kuin esimerkiksi Facebookin postaukseen linkitettynä.
Mainostajan kannalta YouTuben suurin arvo piilee sen mahdollistamassa sisältöorientoituneessa markkinoinnissa: Me voimme näyttää lyhyen mainosvideon henkilölle, joka on tullut katsomaan videota, minkä aihe antaa meidän uskaltaa olettaa, että näyttämämme mainoskin voisi kiinnostaa katsojaa. Yksinkertaisesti sanottuna siis, jos mainostaisimme vaikkapa kissanhiekkaa, voisimme haluta näyttää kissanhiekkamainostamme kissan kouluttamiseen liittyvän videon yhteydessä, sillä sen katsojalla oletettavasti on kissa ja siten hän saattaisi haluta kuulla huippuhienosta kissanhiekastamme.
YouTube - ja laajemmin koko Google perustaakin arvonluomisensa oikeiden ihmisten löytämiseen oikealla hetkellä. Suurimman osan rahastaan Google tienaakin juuri tällä tavoin. Mainostaja on suostuvainen maksamaan, jotta mainoksen sisältö näkyy mahdollisimman oikealle yleisölle.
Hieman samantyyppisenä työkaluna ja alustana mainittakoon myös Vimeo. Vimeo on kuin hieman sivistyneempi, taiteellisempi ja hipsterimpi vastine YouTubelle. Vimeoon voi ladata videoita omalle kanavalleen ja esimerkiksi upottaa sieltä verkkosivuympäristöön aivan kuin YouTubessakin. Vimeo ei itsessään ole kuitenkaan ollenkaan samanlainen markkinoinnillinen ympäristö kuin YouTube – ja Vimeon valitsemista puoltavat ominaisuudet liittyvätkin tyystin erilaisiin seikkoihin.
Ensimmäinen brändiin liittyvä seikka onkin juuri se, että video Vimeossa ei ole YouTube-video. Verkkosivuille istutettu video Vimeon vesileimalla on kielii hieman ammattimaisemmasta tulokulmasta sisältöön – ja tämä konnotaatio kantaa niin hyvässä kuin pahassa. Siinä missä YouTube on videoiden rehottava sademetsä, Vimeo panostaa määrän sijasta laatuun. Vimeo on aivan loistava alusta videolle, jos sitä hyödyntää oikein! Esimerkiksi lyhyen dokumentaarin kaltainen testimoniaalivideo istutettuna selkeän simppeleille kotisivuille voi toimia hyvin voimakkaana ja vaikuttavana sisältönä. Vimeo ei kuitenkaan ole se markkinoijan ideaali ympäristö juuri tiettyjä Vimeo-videon ominaispiirteitä lukuunottamatta. Sillä on ehdottomasti silti paikkansa myös b2b-maailmassa.
Toinen some-maailman jättiläinen on tietysti Facebook. Se tarjoaa videoille oman toistopalvelunsa, mutta käytännössä se on jo jäänyt melkoisesti YouTuben jalkoihin. Silti videoita julkaistaan myös suoraan Facebookissa, mitä sen omat näkyvyyden algoritmit oletetusti arvostavat enemmän kuin postausta, missä on linkitettynä vaikkapa YouTube-video.
Vaikka joku voisi sanoa Facebookin olevan sosiaalisen median laskeva aurinko, on siellä silti 2,7 miljardia kuukausittaista käyttäjää. Kunnioitettava lukema kertoo niinikään Facebookin pystyvän samankaltaiseen markkinoinnin kohdentamiseen kuin Google. Facebook toimii siinä vain hieman eri tavalla: Facebook tietää mistä sinä tykkäät, kenen kanssa olet usein tekemisissä ja mistä he pitävät. Mitä kukakin harrastaa, missä kaverisi työskentelee ja missä olet hengaillut. Facebookissa markkinointia kohdennetaankin tätä dataa hyödyntämällä, jotta mainokselle saadaan mahdollisimman ideaali yleisö.
Instagram on kuvien ja videoiden jakamiseen perustuva media, missä seurataan kavereita ja nähdään kuka puuhailee mitäkin, millaista työkaverilla oli lomamatkalla tai miltä ystävän lenkkipolulla tuli vastaan. Toisin kuin Facebookissa, Instagramissa ei niinkään olla ryhmissä tai kommentoida yleisiä keskusteluketjuja. Se on paljon yksilöä läheisempi media. Mutta – ja nyt tulee iso mutta – Instagram on osa Facebookkia, ja Facebookin markkinointityökaluilla voidaan toteuttaa yhtäaikaisesti myös Instagramissa tapahtuvaa mainostamista, ja vieläpä samaan käyttäjädataan perustuen.
Instagramissa mainostaa voi myös Instagram Stories -videoklippien avulla. Ne - jos aihe on vieras - ovat lyhyitä noin 15 sekunnin hetkiä, mitä Instagramissa voi jakaa kavereiden nähtäville. Storiesit voivat olla kuvia tai videoita, mutta ne ovat nähtävillä vain yhden päivän. Instagramin sisällöntuotannossa ja myös markkinoinnissa nämä Stories-videot ovatkin nousseet merkittävään rooliin niiden käytön yleistyttyä, ja Storien-muotoisessa markkinoinnissa onkin omat pelisääntönsä.
Koska kyse tässä blogikirjoituksessa on laajemmin somealustojen esittelystä, en uppoudu tähän aiheeseen sen syvemmin. Instagram Storiesin viestinnälliset ominaispiirteet niin ihmisten käyttämänä sosiaalisena mediana kuin myös markkinoinnin alustana omine erikoisuuksineen vaatisi oikeastaan ihan oman ja aiheeseen keskittyvän kirjoituksensa. Hyvin karkeana tiivistyksenä voi kuitenkin sanoa, että Instagram Stories -muotoisessa markkinoinnissa mainos tulee olla muodossa, missä viesti välittyy yhdellä vilkaisulla ja call-to-action on selkeä.
Linkkari, eli yritysmaailman Facebook on omintakeinen ja ammatilliseen viestintään, profiloitumiseen ja verkostoitumiseen keskittynyt sosiaalinen media. LinkedIn on verraton kanava kun markkinoinnin kautta tavoitellaan jotain ammattikuntaa tai erilaisia yrityksiä - eli kun markkinointi on b2b-muotoista. LinkedIniä ei kuitenkaan tulisi ajatella vain b2b viestinnän alustana vaan yhtä lailla LinkedIn toimii markkinoinnin alustana kuluttajien suuntaan. Markkinoinnin suunnittelussa LinkedInin erityinen piirre on sen kulttuurissa: Erilaiset (mielenkiintoiset) aiheet herättävät oikeaa keskustelua aivan erilaisella tavalla kuin vaikkapa Facebookissa. LinkedInissä asioihin otetaan kantaa ammattilaisena, yrityksen edustajana tai vaikka yrityksenä - ja keskustelua ihan oikeasti myös käydään.
Webinaarit
Vaikka webinaarit eivät olekaan sosiaalinen media sellaisenaan kuin somet on yleisesti ymmärretty, on webinaarit ja erilaiset virtuaalitapahtumat nykyisen suosionsa vuoksi syytä huomioida yhtenä videoiden käyttöympäristönä. Webinaarit, seminaarit, webcastit ja muut striimattavat tapahtumat, joita toteutamme videotuotannon lisäksi, ovatkin laajalti käytettyjä ja vallan mainioita alustoja yritysvideoiden esittelyyn maailmalle.
Webinaari on oiva paikka jakaa haluttua viestiä tai tarinaa yleisölle ja mukana on myös mahdollisuus vuorovaikutteisempaan viestintään. Webinaarien yleisö on lähtökohtaisesti aiheeseen ja teemaan sitoutunutta joten virtuaalitapahtumien yhteydessä on mielekästä tarjota yhteiseen mielenkiinnon kohteeseen liittyvää sisältöä. Videoita luodaankin jatkuvasti alusta asti erilaisia virtuaalitapahtumia varten. Lisäksi webinaarit ovat kuitenkin otollinen paikka näyttää myös muuta yritys-, mainos- tai somevideoita useimmiten hyvin kohdennetulle katsojakunnalle.
Jos tapahtuma on siirtynyt joka tapauksessa verkkoon, voi hyvin valmistellulla videolla välittää viestiä tehokkaasti, samalla pitäen katsojan mielenkiintoa yllä, kun tapahtuman sisältö pysyy monipuolisena ja kiinnostavana.
No missä se video sitten pitäisi julkaista?
Uskaltaisin väittää, että jos olet lukenut tänne asti ja mielessäsi on jokin tietty idea videolle, mutta samalla et ole vielä aivan varma, että mikä tai mitkä edellä mainituista jakeluympäristöistä sopisi ideallesi, jokin muukin asia on vielä hakusessa. Aivan tämän kirjoituksen alussa mainitsin kolme tärkeintä kysymystä ennen minkään videotuotannon aloittamista. Jos päässä kiemurtelevalle idealle ei tunnu löytyvän sopivaa jakelualustaa tai kaikki tuntuu yhtä hyviltä, on se viite siitä, että kaksi aikaisempaa kysymystä vaatii vielä selkeytystä.
Kun tiedetään kenelle video on suunnattu, eli mikä sen ideaali kohdeyleisö on, ja kun tiedetään mitä me toivomme tämän katsojan tekevän tai ajattelevan videon nähtyään, on suhteellisen helppoa rakentaa markkinoinnillinen kampanja, mikä jalkautuu sellaisiin medioihin, mitkä tukevat sekä kohdeyleisön tavoittamista että toivomaamme call-to-actionin kaltaista toimintaa.
Terkuin,
Sami Sillman
040 146 1544
sami@luomustudio.fi